Nykytaiteen juuret ovat 1800-luvun lopulla syntyneessä modernissa taiteessa, joka oli vallitseva taidesuuntaus koko 1900-luvun ajan. Moderni taide merkitsi muutosta klassiseen taiteeseen, jossa seurattiin antiikin esikuvia – sen kautta siirryttiin kuvaamaan modernia aikaa.

Nykytaiteen määritteleminen on hankalaa, koska se on hyvin monimuotoista ja muuttuu jatkuvasti. Tästä syystä usein nykytaiteesta käytetään määritelmää ”contemporary art” eli ”aikalaistaide”. Käsitteenä nykytaide luokitellaan moderniin taiteeseen.

Nykytaiteen erityispiirteitä

promoted-media-optimized_5471499e629a0Merkittävimpiin piirteisiin kuuluu tekniikka, jolla ei tarkoiteta vain välineitä ja laitteita vaan taideteosta itsessään. Teknologian kehittyminen on mahdollistanut uusia tapoja toteuttaa taidetta, esimerkiksi valokuvaus ja mediataide ovat vakiinnuttaneet asemansa nyky-yhteiskunnassa. Nykytaiteen kannalta olennaista on, että sille ei ole olemassa mitään tiettyjä kriteereitä, jotka sen tulisi täyttää. Taiteessa voidaan lainata menneiltä tyylisuunnilta ja samalla viitata joko historiaan tai nykyisiin olosuhteisiin, asenteisiin ja kulttuuriin.

Nykytaiteelle tyypillistä on myös intertekstuaalisuus – se ylittää eri taidemuotojen välisiä rajoja yhdistellen eri tekniikoita. Esimerkiksi mediataide voi yhdistää perinteistä kuvataidetta, videokuvaa ja musiikkia. Samalla taide ei pohjaudu aina välttämättä visuaalisuuteen, vaan taideteokseen voivat olennaisena osana kuulua myös äänet, hajut tai liikkeet. Erityisen tyypillistä eri aistien hyödyntämistä on esitettävissä performansseissa.

Aiemmin taiteen esittäminen tapahtui lähinnä erilaisissa museoissa ja gallerioissa. Suomessa ja muuallakin maailmassa on olemassa erilaisia nykytaiteen museoita, mutta tyypillistä nykytaiteelle on myös se, että esittäminen on tuotu lähelle ihmistä. Taidetta voidaan esittää niin kaduilla kuin puistoissakin – sekä myös tuoda suoraan ihmisen kotiin Internetin välityksellä.

Nykytaiteen tarkoituksena ei ole perinteisen taiteen tapaan noudattaa ehdotonta välinepuhtautta. Taiteen ei tarvitse olla kaunista, vaan se voi tietoisesti pyrkiä rikkomaan taiteen rajoja ja sekoittaa erilaisia tyylejä – tai jopa kyseenalaistaa taiteilijan roolin. Joskus prosessi teoksen takana voi olla merkityksellisempää kuin valmis teos.

Katsojan roolilla olennainen merkitys

Nykytaiteen taideteokset voivat toisinaan vaikuttaa hyvin kummallisilta ja jopa keskeneräisiltä. Tyypillistä nykytaiteelle onkin, että sitä voidaan tulkita monin eri tavoin ja sen merkitys avautuu katsojan omissa tulkinnoissa. Joidenkin teosten ajatuksena voivatkin nimenomaan olla ne tunteet ja ajatukset, joita teos herättää katsojassa. Näin rikotaan myös perinteistä käsitystä taitelijasta taideteoksen luojana – myös katsoja voi olla vuorovaikutuksen kautta mukana tekemässä taidetta.